Hyvää euroviisuiltaa vuosimallia 2010 kaikille!

Tänään olisi sitten viisufanin hektisin päivä. Telenor Arena on valmis vastaanottamaan noin 15 000 katsojaa illan lähetykseen. Itse seuraan tätä suoraa lähetystä euroclubilta, joka on lehdistön sekä fanien yhteinen juhlapaikka kaupungin keskustassa. Pikaisesti oma veikkaukseni:

1. Israel

2. Armenia

3. Saksa

4. Espanja

5. Norja

6. Azerbaidzan

7. Belgia

8.

9.

10.

---

23.

24.

25.

Finaali - kenraaliharjoitus

Hei taas "pitkästä aikaa"! Eilen oli tämä bloggaaja sen verran väsynyt, että jätti semifinaalin harjoituskommentoinnit tekemättä. Jäin hostelliin keräämään voimia illan toiseen semifinaaliin, joka olikin musiikillisesti huomattavasti parempi kuin ensimmäinen. Täytyy sanoa molempien semifinaalien osalta, että jatkoon pääsi jokseenkin erikoisia maita, tosin suosikitkaan (Kroatiaa lukuunottamatta) eivät pettäneet odotuksia.

Huomenna kilpaillaan 25 maan finaali, jonka kenraaliharjoituksen reaaliaikainen kommentointi alkaa kello 15.30 (Suomen aikaa).

Norjan televisioyhtiön 17 miljoonan budjetti on kasvanut 27-miljoonaiseksi, tosin ei sitä kyllä juuri mistään huomaa. Visuaalisuuteen on kuitenkin panostettu ainakin aloitusvideoissa. Finaalin avausnumeossa näytetään euroviisujen historian havinaa - sitä kuinka eurooppalaiset ovat jo vuosikymmeniä tuijotelleet tätä viihteellistä taidepläjäystä erilaisista televisiovastaanottimista. Euroviisujen historia on todentotta pitkä. Kuka olisi voinut vuonna 1956 uskoa, että vielä 54 vuotta myöhemmin juhlittaisiin 55. laulukilpailua eikä musiikkiviihteelle ole loppua näkyvissä. Historiakatsaus päättyy Norjan viime vuoden voittotunnelmien dramatisointiin, kuinkas muuten! Kilpailun alussa erinäköiset ja eri-ikäiset kasvot toivottavat mailleen onnea eurovision laulukilpailuun vuodelle 2010. Viimeisenä onnea toivottaa Norjan Alexander Rybak, joka myös avaa voittoisalla laulullaan tämän vuoden euroviisufinaalin.

Kolmen juontajan voimin jatketaan myös finaalissa. Juontajat vaikuttavat ainakin vielä tässä kenraaliharjoitusvaiheessa hieman kännisiltä. Hihityttää ja hekotuttaa eivätkä varsinaiset juonnot oikein pääse käyntiin. Teknisiä ongelmia tuntuu olevan riittämiin. Juontojen lisäksi kameratyö ontuu eivätkä valotkaan toimi niin kuin pitäisi. Alkuhankaluuksien jälkeen päästään kuitenkin asiaan. Finaalin käynnistää Azerbaidzan. Safura jatkaa hyvää laulusuoritustaan, mutta koreografiassa olisi osin muutoksen varaa. Valitettavasti tässä vaiheessa kilpailua siihen ei ole kuitenkaan enää mahdollisuutta. Loppupuolella pistetään taas semifinaalista tuttuun tapaan juoksuksi.

Espanja esiintyy finaalissa numerolla kaksi. Karismaattinen käkkäräpää on saanut taustalleen neljä hassunhauskaa tanssivaa sirkushahmoa. Tausta on esityksessä sininen, joka sopii hyvin, sillä taustaryhmät ovat reilusti valko-pinkissä. Kertosäkeessä myös lava vaihtuu pinkin ja lilan sävyihin. Hienosti laulaa mies ja lavalla on loppupuolella upeat ilotulitteet! Kilpailunumerolla kaksi ei ole koskaan voitettu, mutta en pitäisi Espanjan voittoa mahdottomana.

Isäntämaa Norja on saanut kolmannen esiintymisnumeron. Didrik aloittaa laulunsa täysin pimeällä lavalla. Laulu on alussa jotenkin ponnetonta ja poikakin näyttää mustassa puvussaan vähän väsähtäneeltä. Norjan karsintaesityksestä (eli esikatseluvideosta) sovitus on muuttunut niin, että taustalle on tullut gospel-kuoro. Valitettavasti ainakin kenraaliharjoituksen laulusuoritus jää karaoketasolle. Eivätkä sitä pelasta edes lopun korkeat kiekaisut. Laimeaa, laimeaa.

Neljäntenä pannaan ruutia koneeseen, sillä vuorossa on Moldova. Moldovan Olia on parantanut entisestään laulamistaan. Mitään erityisiä muutoksia itse esityksessä ei semifinaaliesitykseen nähden ole, ellei tytön uutta hiusmallia lasketa sellaiseksi. Rauhallisen alun jälkeen Moldova kyllä erottuu joukosta edukseen! Lopun kiitokset tulivat venäjäksi (!!!) ja englanniksi.

Viidentenä palataan takaisin rauhallisempiin tunnelmiin, kun esiintymässä on yllätysfinalisti Kypros. Kyproksella on tämän vuoden viisuissa todella kansainvälinen tiimiin. Lavajoukkioon kuuluvat walesilaisen Jonin lisäksi norjalais-kreikkalais-kyproslainen taustatiimi. Eurooppalaisella yhteistyöllä pyritään siis parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Jon toimii kamerassa mukavasti, vaikka laulu on itsessään kovin kotikutoinen.

Eikä ollut yllätyksetön tiistaikaan, nimittäin Bosnia-Hertsegovina palkittiin tiistai-illan päätteeksi finaalipaikalla. Esiintymisnumero tällä turhakkeella on kuudes. Tämä minimies kyllä jaksoi bailata illassa vielä semifinaalinsa jälkeenkin. Vähän diivamaisen kuoren takia löytynee kuitenkin ihan tavallinen tuittuipäinen homorokkari (tämä on siis oma päätelmä). Lavalla "Hanna-Riikka Siitonen" -wannabe sekä "Nina Tapio" -wannabe. Vaikka lava on näyttävä, ei se silti kanna tätä epäuskottavaa revittelyä jumbosijoilta ylemmäs. Sori Bosnia.

Belgian laulun alkaessa tekniset ongelmat tavoittavat myös lehdistökeskuksen, mutta sopivasti laulun alkaessa myös kuvayhteys palasi. Belgian poika on erittäin symppis ja kulki naama onnesta soikeana semifinaalinsa jälkeen. Ihan syystäkin, sillä Belgia ei ole ollut euroviisufinaalissa sitten vuoden 2004. Poika vetää herkästi, mutta onko esiintymisnumero tälle kauniille balladille hieman liian alkupäässä? Ainakin palaset olisivat kohdallaan vaikka mihin.

Herkistelyn jälkeen menee Serbia suoraan jalan alle kulkematta lähtöruudun kautta! "Ovo je Balkan" on ollut ainakin viisuviikon juhlien kestohitti, jonka imu vetää tanssilattioille aivan kenet tahansa. Olivatpa tuossa semifinaalin jälkeen allekirjoittaneellakin vähän jalat pakotuksen alaisena ja syy oli juurikin tässä laulussa. ;) Esityksessä ei ole suuria muutoksia. Mielenkiintoista panna merkille, miten energisenä ja tosissaan Milan hoitelee harjoitusrutiinit tälläkin erää. Energiapommi!

Sokerishokkia Euroopalle tarjoaa seuraavaksi Valko-Venäjä, jolle lahjoitettiin tässä musiikkikilpailussa finaalipaikka. Valko-Venäjän siivet olivatkin ainoat, jotka kantoivat finaaliin saakka Maltan jäädessä rannalle. Esityksestä ei voi sanoa muuta. Korni on. Mutta sitten olisi Irlannin vuoro. Nyt tarjottaisiin Niamh Kavanaghille mahdollisuutta euroviisuhistorian tekemiseen hopealautasella. Niamh voitti vuonna 1993, mutta tänään äänessä tuntuu kyllä pieni rasitus. Ammattilaisen elkein tämä Grammy-voittaja hoitaa harjoituksen alusta loppuun.

Parin balladin jälkeen saadaan taas riehakkuutta lavalle, kun Kreikan körmy pistää jalalla koreasti. Kreikan viisuvoiton saattaa estää tänä vuonna myös kilpailunumero. Totutusti euroviisuareenoilla on pärjätty selkeästi paremmin loppupään kilpailunumeroilla. Kreikan etu on esiintymispaikka kahden balladin perässä. Serbian sävelmän tavoin, myös Kreikka on tanssituttanut euroviisukansaa viikon aikana runsaasti. Giorgoksen äänessä on myös kuultavissa rasitusta hektisen viisuviikon jäljiltä.

Viisuviikkojen symppislistan kärkipäähän kuuluva Ison-Britannian Josh lähtee liikennöimään valkoisten laatikkojen sisästä ja jatkaa liikennöintiään eri korkeuksilla. Ennen kilpailua olin valmistautumassa brittien euroviisuhistorian toiseen nollatulokseen, mutta ehkäpä tämä tulee pisteitä saamaan. Esitys itsessään on tyylikäs. Tuskin kärkeen kuitenkaan. Lava on sini-valkoinen ja Josh esiintyy tummassa puvussa, kuten kovin monet miesartistit tänä vuonna. Brittien esityksen jälkeen tuli mystinen paussi. Mainospaussi?

Ja eiku etteepäite! Balladilinjoilla meitä viihdyttää Georgia. Tuttuun tapaan puna-valkoisessa ollaan lavalla. Mukavasti Sofia laulaa, mutta esityksen koreografia on kyllä balladille aivan liian tapahtumarikas. Vaikka Georgia tulee saamaan naapuri- ja siirtolaistukea, on vaikea kuvitella laulun menestyvän tuloslistan puolta väliä korkeammalle. Georgian jälkeen möykäksi pistää Turkki. Jos Eurooppa tahtoo rock-henkisemmän vaihtoehdon, se äänestää Turkkia, ei Bosniaa. Turkin esityksessä on paljon visuaalisuutta, mutta ei kuitenkana överimittakaavassa. Turkki on jälleen kerran panostanut. Tämäkään esitys ei ole merkittävästi erilainen semifinaaliesitykseen verrattuna.

Herkut ovat taas tyrkyllä, kun lavalla etsii aarretta sateenkaaren päästä Albania. Tämä "varttunut Lady Gaga" tuntuu muuttuvan päivä päivältä nasaalimmaksi. Olisiko flunssaa? Rytkyn ideaa en vieläkään oikein ymmärrä, mutta enpä minä muodin asiantuntija olekaan. Laulusuoritus on hyvä, jos nasaalista tykkää. Veikkaan, että balladivoittoisena vuonna Albania tulee löytymään kymmenen kärjestä lopputuloksissa. Albanian jälkeen tanssiliikkeitä sovitellaan Islannin muottiin. Valitettavasti Islanti tuntuu jäävän hieman Albanian "jatko-osaksi". Lehdistökeskuksessa Islannin varma esitys kuitenkin tuotti lämpimät aplodit.

Ukraina meni täysin ohi. Hohhoijaa. Hyvin tais laulaa. Ja sitten Ranskaan! Kovasti tanssataan lavalla ja ihan mukavasti ottaa yleisön, mutta tulee ehkä ennemmin mieleen body combat -tunti kuin euroviisufinaaliesitys... No further commentation needed. Flopiksi veikkaan. Lava on kyllä ranskan esityksen aikana upea. Helmiä sioille. Romania astuu lavalle Ranskan jälkeen ja esittää laulunsa täsmälleen samaan tapaan kuin semifinaalissaan ja niin monia kertoja aiemminkin. Paulan ääni toimii jälleen moitteitta. Upea koulutettu ääni.

Kilpailunumerolla 20 esiintyy Venäjä . Venäjä oli yllätysfinalisteja, joka sai osakseen valtavat buuaukset semifinaalin jälkeen. Finaalipaikasta huolimatta en jaksa uskoa, että Moskovassa kilpailtaisiin vuonna 2011. Toisaalta varsin miellyttävä kontrasti Romanian jälkeen - ja eihän tämä nyt ihan toivoton biisi ole, ainakaan näin 30 kuuntelukerran jälkeen. Viimeinen viidennes on lähdössä...

Ja askelta lähempänä unelmansa täyttymystä on 196-senttinen Eva Rivas, joka edustaa Armeniaa. Välillä Evan lavaliikennöinti menee vähän liiallisuuksiinkin ja joku voisi kutsua lavalla olevaa valtavaa aprikoosinkiveä hieman korniksi, mutta kyllähän tämä pistää jalan vipattamaan väkisinkin. Eva suoriutuu harjoituksestaan erittäin hienosti ja jaksaa vielä lopussa revitelläkin. Tukan olisi voinut kammata.

Azerbaidzanin lisäksi kilpailun suurimpia ennakkosuosikkeja on Saksa. Saksa on ehkä jopa todennäköisempi voittajaehdokas nyt, kun fortuna heitti Azerbaidzanin kilpailun alkupäähän. Nuori Lena löytää kyllä kamerakulmat mukavasti. Laulu ei kyllä mene koko kolmea minuuttia aivan niin kuin Strömsössä, mutta toisaalta tarvitseeko edes? Onhan sitä nyt keskinkertaisella lauluäänellä voitettu ennenkin. Lena täytti viisuviikon aikana 19 vuotta ja nuoresta iästään huolimatta on pyörittänyt lehdistöä pikkusormensa ympärille - niin hyvässä kuin pahassa. Kirjoittajakollegani naapurustossa juuri kommentoivat, että laimeaksi jää eikä menestystä tule. Saas nähdä... Erittäin hyvää tekisi euroviisuinstituutiolle, jos viisuvoiton veisi 13 vuoden jälkeen yksi neljästä suuresta rahoittajamaasta. Edellinen big4-voittaja oli Iso-Britannia ja "Love shine a light" vuonna 1997.

Humputuksen jälkeen saadaan jälleen tunnelmointia koneistoon. Esiintymässä on nyt Portugalin ihastuttava Filipa. Filipa näyttää kamerassa edelleen kauniilta kuin nukke sekä laulaa ja esiintyy moitteitta. Portugali on muuten pisimpään yhä kilpailussa mukana oleva euroviisumaa, jolla ei viisuvoittoa ole. Eikä sitä tule tänäkään vuonna, vaikka hyvästä esiintymispaikasta on varmasti apua.

Mutta nyt pannaan balladit uudelle tasolle, kun vuorossa on Israel. Eilisessä semifinaalissaan sekä saman päivän harjoituksissa Harel teki viisuviikkonsa huonoimmat laulusuoritukset. Väsyneen näköinen Harel säästelee selkeästi ääntään ja hyvä niin, sillä harjoituksia ennen tositoimia on vielä tiedossa eikä omaa instrumenttia sovi rääkätä liikaa. Harelin ääni särkyy kuitenkin myös tänään loppumetreillä, tosin ei pahasti. Israelin nostan yhdeksi potentiaaliseksi euroviisuvoittajaehdokkaaksi. Onnetar arpoi lisäksi Israeli euroviisuhistorian ylivoimaisesti parhaalle esiintymispaikalle, toiseksi viimeiseksi.

Vuoden 2010 euroviisufinaalin tulee päättämään Tanska. Tanska on myös yksi tämän vuoden ennakkosuosikkeja. Itselleni jäi toisen semifinaalin jälkeen hieman mysteeriksi, miksi juuri Tanska on finaalissa eikä esimerkiksi huomattavasti iskevämpi Kroatia. Tanskalaiset hoitavat esiintymiset ammattimaisesti, vaikkei yhteistä kemiaa tunnu lavalla löytyvän vieläkään. Kilpailun päättävänä lauluna Tanskan olettaisi löytyvän tulosluettelosta kirkkaasti kymmenen parhaan joukosta. Hyvä niin, sillä onhan Tanska minunkin henkilökohtaisia suosikkejani. Itse tosin pidän enemmän sävelmästä itsestään kuin esityksestä.

Päivän henkilökohtainen finaalipuntari:

1. Azerbaidzan
2. Israel
3. Tanska
4. Irlanti
5. Armenia

6. Turkki
7. Moldova
8. Romania
9. Islanti
10. Serbia
11. Kreikka
12. Saksa
13. Valko-Venäjä
14. Belgia
15. Albania

16. Portugali
17. Espanja
18. Norja
19. Georgia
20. Ranska
21. Kypros
22. Ukraina
23. Iso-Britannia
24. Venäjä
25. Bosnia

Välipäivän mietteitä

(kuva: Tony Latva; kuvassa: vasemmalla turkoosissa paidassa minä ja pöydässä lisäksi suomalaisia ja puolalaisia semifinaalitulosten surijoita)

No eihän tuo eilinen mennyt ihan niin kuin suunniteltiin. Eilisen semifinaalin jäljiltä mieli on kaikesta huolimatta hyvä. Eihän joka vuosi voi olla finaalissa! Suomi on nimittäin ollut taukoamattomasti finalisti vuodesta 2006 lähtien. Finalistivalinnat kummastuttivat silti niin toimittajia, kotimaisia faneja kuin ulkomaisia fanejakin. Erityisesti ihmetyttivät Venäjän, Bosnian ja Portugalin finaalipaikat. Bosnia oli mielestäni hyvin keskinkertainen pop-rock-tekele: melodia ei tartu, laulu on keskinkertaista ja ulosanti suorastaan tylsä. Eurooppa kuuli toisin. Portugalin finaalipaikan ymmärrän hieman paremmin, sillä tyttö lauloi hyvin ja näytti hyvältä kamerassa, vaikka sävelmä itsessään olikin hieman unohdettava. Venäjän jatkoonpääsy on täysi mysteeri. Jos laulu on vitsi, en ymmärrä sitä - jos laulu ei ole vitsi, en ymmärrä sitäkään.

Syynä lopputulokseen saattaa hyvinkin olla uusi äänestyssysteemi. Tänä vuonna myös semifinaaleissa tuomaroimassa ovat puhelinäänestäjien lisäksi myös kansalliset asiantuntijaraadit. Jokaisen maan asiantuntijaraadissa on kuitenkin vain viisi jäsentä, joten varsinaisten raatiäänien tulokset saattavat olla hyvinkin heterogeenisia eri maissa. Tämä taas saattaa vaikuttaa siten, että raatien ja puhelinäänestäjien maut saattavat mennä totaalisen ristiin, jolloin lopputulos on kompromissiratkaisu. Viime vuoden finaalissa kuitenkin raadit ja puhelinäänestäjät olivat huomattavan yksimielisiä. Kiinnostaisi tietää, miten mahtaa tänä vuonna olla. Suomen lopullinen semifinaalisijoitus selviää lauantaina 29. päivä finaalin jälkeen.

Ensimmäinen semifinaali kilpailtiin puolityhjällä Telenor Areenalla. Areenan kapasiteetista oli käytössä vain puolet ja ylälehterit suorastaan huokuivat tyhjyyttä. Toki siitäkin huolimatta areenalla semifinaalia seurasi vähintäänkin 10 000 silmä- ja korvaparia. Ihmetystä on eri maiden delegaatioiden keskuudessa herättänyt myös se, ettei edes kenraaliharjoituksiin ole (ilmeisesti?) ollut myynnissä yhtäkään lippua, vaan artistit ovat esiintyneet lähes tyhjälle areenalle. Kuuleman mukaan sentään finaalin kenraaliharjoitukset ovat loppuunmyytyjä live-tapahtumia.

Ihmettelyn aiheita on muutenkin ollut viikon aikana riittämiin. Järjestelyt on täällä Oslossa tehty vähän vasemmalla kädellä. Suuressa mittakaavassa kaikki tuntuu olevan kunnossa, mutta hienosäätö on jäänyt organisoinnissa vähemmälle. Ongelmia on niin areenakuljetuksissa, informaationkulussa, lehdistön työtilajärjestelyissä kuin lehdistötilaisuuksien järjestämisissäkin. Olen reissanut läpi kuudet euroviisut ja kaiken kaikkiaan järjestelyt ovat täällä Oslossa olleet näistä kuudesta huonoimmat - eivät huonot, mutta huonoimmat. Mietintämyssyä herättää myös tämä Oslon hintataso. Budjetti hupenee ja kirstun pohja näkyy jo. Joutuukohan kävelemään kotiin.

Kun semifinaali oli käyty, lähdettiin juhlistamaan eurovisioiltaa euroclubille. Kallistahan tuo oli, mutta huikean hauskaakin. Suomalaiset jaksoivat pitää lippua korkealla loppuun saakka. Paikalla käväisivät bailaamassa myös Kuunkuiskaajat. Mukana juhlahumussa olivat ainakin Viron pojat, Puolan Marcin, Valko-Venäjän hyönteiset sekä moldovalaiset.

Tiistaihin asti oli aikaa äänestää Suomen sijoitusta Oslon euroviisuissa. 90 prosenttia äänestäneistä oli sitä mieltä, että Suomi pääsee finaaliin. Kuitenkin ainoastaan 15 prosenttia äänestäneistä uskoi Suomen selviytyvän finaalin kärkikymmenikköön. Äänestäjiä oli yhteensä 19. Kiitos kaikille äänestäneille. Uudessa äänestyksessä kysytään, mihin päin Eurooppaa lähtisit euroviisuilemaan vuonna 2011 mieluiten.

Tulipa tästä päivityksestä kovin negatiivisvoittoinen kuitenkin. Negatiivisuuteen ei silti ole aihetta. Suomessa on käynnistynyt jo uuden euroviisun etsintä vuodelle 2011. Kaikki halukkaat voivat lähettää avoimeen kilpailuun kappaleita elokuun 2010 loppuun saakka. Eli kaikki joukolla voittosävelmää rustaamaan!

Ensimmäinen semifinaali - kenraaliharjoitus

Livekommentointia kello 16.00 (Suomen aikaa) alkaen



Eurovision laulukilpailu käynnistyy tänään illalla kello 22.00 Suomen aikaa ensimmäisellä semifinaalilla. Juuri tällä hetkellä Fornebun Telenor Arena valmistautuu ensimmäisen semifinaalin toiseen kenraaliharjoitukseen. Moskovaan verrattuna erikoista on se, että artistit joutuivat esiintymään kaikissa kenraaliharjoituksissa lähes tyhjälle salille.

Tämän vuoden euroviisuja juontaa kolmikko, kaksi naista ja yksi mies. Juontajien englannin kielen taidosta olisi kommentoitavaa, mutta toisin kuin viime vuonna, tänä vuonna juontajat tuntuvat suoriutuvan omista töistään kunnialla.

Kilpailun avaa Moldova. Vielä teknisissä harjoituksissa viime viikolla Moldovan laulajattarella oli jonkin verran äänessään vireongelmia, mutta mitä lähemmäs h-hetki tulee sitä paremmin Olia tuntuu laulamistaan petraavan. Todella voimakas aloitus tämän vuoden kilpailulle. Olia on verhottu voimakkaaseen siniseen silmämeikkiin, jota on käytännössä ympäri naamaa. Laulajattaren Lady Gaga-henkinen pukeutuminen sekä saksofonistin kaksimieliset instrumenttiinsa kohdistuvat tanssiliikkeet herättävät mielipiteitä varmasti puolesta ja vastaan.

Toisena lavalle esitetään Venäjän pateettinen (huumori)vuodatus. Jostakin syystä Venäjän esitys tuntuu tällä kertaa vaikuttavan huomattavasti voimakkaammalta livenä kuin esimerkiksi Venäjän karsinnassa, josta esikatseluvideokin oli pätkästy. Huumoria tai ei, hyvin mies laulaa. Peter on puettu tähänkin esitykseen arkisesti halpahallivaatteisiin. Tuulikoneen merkitystä en tässä esityksessä ymmärrä, mutta ehkäpä sekin on sitten osa tätä huumoria, jota en ymmärrä. Ei jatkoon.

Viron esitys on yksinkertaisen tyylikäs ja ammattitaitoinen. Porukka laulaa hyvin ja pukeutuminen mukailee ehkä 1960-luvulta tuttuja samettisia linjoja. Kovin David Bowie-hengessä mennään. Mahdollisesti tuomaristomenestyjä. Esitys sinänsä ei ole muuttunut Viron kansallisesta karsinnasta juurikaan (jos joku on sattunut sellaista katsomaan). Musta hevonen?

Slovakian Kristina ei ole muuttanut esitystään juurikaan sitten Slovakian karsinnan. Vihreissä sävyissä mennään ja töppöset iskevät suorastaan kipinää. Kaunis Kristina laulaa paremmin ja varmemmin kuin koskaan aikaisemmin ja se onkin selkeästi paras parannus esityksessä sitten Slovakian kansallisen karsinnan. Esitys on erittäin visuaalinen ja toimii televisiokuvassa varsin mukavasti. Tiedossa ehkäpä Slovakian surullisen viisuhistorian paras euroviisusijoitus?

Toistaiseksi illan suurimpien aplodien myötä esiintymään astuu Suomi. Suomen esityksessä lava on sini-valkoinen - tuskin välttämättä delegaation omasta pyynnöstä, sillä tänä vuonna sinisävyisiä lavoja on monellakin maalla. Sini-valkoinen sopii Suomen esitykseen kuitenkin loistavasti. Suomi esiintyy erittäin lennokkaasti ja inspiroi kansainvälistä lehdistöä tanssiin asti. Esitys toimii erittäin lennokkaasti ja näyttävästi. Luonnollisuutta, positiivisuutta, tyylikkyyttä! Yllätyksen ainekset saattavat hyvinkin olla kasassa!

Suomen esityksen jälkeen on lyhyt paussi.

Latvian Aisha on myös parantanut laulamistaan jopa tämän turnauksen aikana huomattavasti. Ensimmäisissä harjoituksissa Aisha veti vielä vahvasti epävireessä ja jopa ihan rehellisesti nuotin vierestä. Vielä tälläkin hetkellä Aishalla on hankaluuksia matalampien äänien kanssa, mutta ensimmäisen minuutin jälkeen esitys alkaa miellyttää myös korvia. Esitys kuvakulmineen on visuaalisesti kaunis. Lava on pääosin jälleen sinivoittoinen ja Aishalla on päällä satiinia ja kasvoissaan kevyen luonnollinen meikki. Latvian karsinnasta tutut pyykkimuijat on jätetty kotiin. Jos Aishan livelaulu onnistuu myös suorassa lähetyksessä, on finaalipaikka melko varma.

Balkan-musiikin elävä legenda Goran Bregovic on Serbian sävelmän takana. Esittäjäksi laululle valittiin Milan Stankovic, jonka pottamainen hiuskuosi ei ole muuttunut Osloonkaan mennessä. Esityksessä on mukana kaksi naistaustalaulajaa ja kaksi miestanssijaa. Kuten ei ollut Latvialla pyykkimuijia, ei ole Serbiallakaan kansantanssijoita. Esitys itsessään jättää laimeaksi, vaikka laulu itsessään pistääkin nilkan väpättämään. Hyvin todennäköinen finalisti kuitenkin.

Viikon varrella diivamaisesta asenteestaankin tutuksi tullut Bosnian Vukašin Brajić esittää laulunsa rock-henkisen musta-valkoisissa puitteissa punaisessa pikkutakissa. Ei kannattaisi diivailla, jollei ole parempaa biisiä. Sekavaa lavahengailua, keskinkertaista laulamista ja turhaa mahtipontisuutta heikosti kantavalla sävelmällä. Harvinaisen epäkiinnostava biisi, esitys ja artisti. Ei missään nimessä jatkoon.

Viisuviikkojen symppispalkinnon voittajaksi taas voisi olla hyvinkin ehdolla Puolan Marcin, joka on laulanut lähes täydellisesti kaikissa harjoituksissa - eikä tämäkään harjoitus ole poikkeus. Laulu itsessään on toki ehkä hieman vaikeasti avautuva, mutta mikäli tuomaristot arvostavat hyvää laulajaa, on tämä finalistimateriaalia. Lava on taas sininen ja seuraa lavalle Marcin on saanut kansanasuisista puolalaisdaameista. Loppua kohden sävelmä kasvaa uskomattomiin mittoihin. Erittäin mahtipontista. Toisin kuin Bosnialla, Puolalla esitys on hallittu loppuun asti.

Belgian Tom esiintyi erittäin karismaattisesti. Belgian karsintojen aikaisesta risupartaisesta muusikonrentusta on kuoriutunut söpö anopin unelma, joka varmasti varastaa ainakin pikkutyttöjen tekstiviestiäänet. Belgian balladi on kilpailun ensimmäinen balladi, jonka jaksaa kuunnella ja katsella loppuun saakka. Pitäisin Belgiaa myös lähes varmana finalistina.

Belgia ei esityksessään turvautunut korniuksiin, toisin kuin Malta, joka on tuonnut lavalle lokin. Maltan nuori Thea uskalsi bilettää vielä koko viime viikon, kun äiti ei ollut saapunut kaupunkiin. Myöhäiset illat eivät silti kuulu Thean lauluäänessä, joka toimii erittäin hienosti. Jälleen kerran sinistä taustaa vasten esiinnytään. Vaikka tämä laulu olisi voinut edustaa Maltaa jo lähes 20 vuotta sitten, uskon, että lauluääni ja paatos kantaa finaaliin saakka. Onhan Maltan kilpailunumerokin sille otollinen.

Seuraavasta esityksestä ei kyllä tule ensimmäiseksi mieleen Albania. Albanian taustalla on tummahipiäisiä amerikkalaisvahvistuksia ja Julianakin on ottanut tyyliinsä enempi vaikutteita Madonnalta kuin albanialaisilta supertähdiltä. Albanian artistilla laulu kulkee ja kyllähän tuo biisikin svengaa kuin hirvi, vaikka kovin tuttuja sanoituselementtejä onkin käytetty. Sini-puna-valkoinen lava on toistaiseksi ehkä tämän semifinaalin näyttävin. Finaaliin.

Ja kansainvälinen toimittajarahvas nosti taas takamuksensa penkeistä jo Kreikan laulun ensitahtien soidessa. Karismaa ei voi ostaa - näin se kyllä on. Muutama äijämäinen tanssiliike on Giorgokselle lisätty, mutta muuten tanssikoreografia on suurimmaksi osaksi taustalla tanssivien miespuolisten kreikkalaisten jumalolentojen vastuulla. Ja parempi niin. Laulaminen on ehdottomasti enemmän Giorgoksen juttu. Kyllä tämä rytmi menee suoraan jalan alle. Pressikeskuksen raikuvien aplodien myötä ehdottomasti finaaliin.

Portugalin nuoren Filipan lauluoppi ei ole mennyt hukkaan. Violetti-pinkki-sävyisellä lavalla tyttö esiintyy aikuisen varmuudella ja löytää kamerakulmat vaivatta. Tällä ilmeikkäällä söpöläisellä on myös kaikki mahdollisuudet finaaliin, jos vain Disney-balladi avautuu myös puhelinäänestäjille. Näyttävä esitys.

Taas pieni paussi.

Makedonia on päättänyt pistää kaikki valttikortit kolmeen minuuttiin. Sinänsä Gjoko ei ole hullumpi laulaja, jos ei nyt mikään mieleenjäävinkään. Karisma-asioissa Gjoko kilpailee samassa sarjassa Kreikan artistin kanssa. Musiikillisesti yhdistyy ihan kiva peruspoppi, rock-elementit ja täysin turha hiphop. Ainoa asia, mikä esityksestä puuttuu on taustatanssijoiden vaatetus. Melkein poskia punottaa. Kokonaisuus kusee. Jos tämä pökäle menee näillä keinoin finaaliin, menetän täydellisesti uskoni euroviisuinstituutioon. Eieiei.

Tänä vuonna Valko-Venäjän laulu lauletaan kielellä nimeltään valkovenäjänenglanti. Jos perhosista laulaminen tuntuu mielestäsi kornilta, se ei kuitenkaan ole mitään verrattuna audiovisuaaliseen kokemukseen, jonka tulette kaikki kokemaan tänä iltana. Neidot jollottavat vahvan camp-hengessä kullan, hopean ja pronssin värisissä paljettihirvityksissä. Miehet ovat reilusti siisteissä puvuissa. Loppukiihdytyksissä neitosten selkään rävähtävät perhosten siivet ja Tiimarin joulualennusmyynti onkin valmis alkamaan. Tämän esityksen jälkeen ripuloin glitterisuihketta. Eiköhän tämä finaaliin kuitenkin mene.

Illan viimeinen esitys tulee Islannista. Hera Björk on opiskellut laulutekniikkaansa Tanskassa ja upeastihan tuo vetää. Tämä hi-energy-esitys on ehdotonta finalistimateriaalia etenkin siitä syystä, koska itse kilpailussa ei ole edellisvuosista poiketen paljonkaan tanssittavaa dance- tai teknomusiikkia. Sini-valkoiselle lavalle Hera kävelevine taustakuoroineen saapuu punaisissa.

Postikorteista kerrottakoon sen verran, että tänä vuonna on pysytty simppelillä linjalla. Areenataustaa vasten näytetään kussakin maassa kuvattua kuvamateriaalia kyseisten maiden viisufaneista. Suomen oma postikorttihan kuvattiin Senaatintorilla huhtikuussa.

Toni kiittää ja toivottaa kaikille miellyttävää semifinaali-iltaa. Nyt täytyy lähteä valmistautumaan.

Kuinka sitä kuuta oikein pitäisi kuiskata?

Kuunkuiskausoperaatio jatkuu jo kolmatta päivää. Tänään on tiedossa jo tositoimia sekä faneilla, lehdistöllä että artisteilla, nimittäin ensimmäinen kenraaliharjoitus on edessä! Kenraaliharjoituksista on tulossa suoraakin kommentointia vielä huomenna, tiistaina, kun harjoituksia on mahdollista seurata pressikeskuksesta käsin. Tänään ajattelin rentoilla ja mennä katsomaan harjoitusta itse areenalle, kun nyt sellainenkin mahdollisuus on suotu.

Eilen euroviisukaupungissa vietettiin virallisia avajaisia pormestarin residenssissä. Kutsuja tarjottiin delegaatioille kuitenkin niukasti eikä sellaista minunkaan edustuslokerooni tullut. Tästä ei huonerahvaamme kuitenkaan masentunut, vaan päätimme järjestää aivan omat, astetta virallisemmat avajaiskemut! Avajaisista poiki runsaasti artistikuvia, joita on mahdollista tarkastella lähemmin esimerkiksi facebookissa. ;) Eiliseen päivään mahtui kuitenkin myös paljon muuta. Olihan tuo viimeinen tekninen harjoituspäivä. Nyt pitäisi siis kaikilla artisteilla olla viimeistään paketit kasassa ja kretongit tanassa. Seuraavassa muutama otos eiliseltä päivältä. Kuten aina, lisää kuvia ja tunnelmia on vielä tulossa. Huomenna on tiedossa ensimmäisen semifinaalin kenraaliharjoituksen (mm. Suomen esityksen) livekommentointia kello 15 alkaen, joten pysykäähän kuulolla!

Ylläolevassa kuvassa Irlannin Niamh Kavanagh - maansa tämän vuoden euroviisuedustaja sekä vuoden 1993 viisujen voittaja. Lehdistötilaisuudessaan Niamh sekä nauratti että itketti toimittajia. Parhaita lehdistötilaisuuksia euroviisumatkojeni varrelta.